Holy crap!

Holy crap!

Kahdeksantoista vuotta täyttävälle toivottiin humoristista kakkua, joka taitaa kuvastaa aika hyvin myös vuotta 2020

Kääretortusta sai parhaiten muotoiltua paperirullan.

Pohjaksi helposti muotoiltava ja herkullisen muhkea kääretorttu. Täytteenä lempimakuni vadelma ja kerma-rahkamassa. (Hyvän kääretortun ohje löytyy edellisestä postauksestani.) Halkaisin kääretortun puoliksi. Avasin toista puolikasta rullalta ja käärin sen toisen puolikkaan ympärille. Näin tuloksena oli omaan silmään sopivan mallinen ja kokoinen vessapaperirulla.

Voikreemin vatkausta.
Voikreemiä pitää vatkata, kunnes se muuttuu valkoiseksi ja kuohkeaksi.

Päällystin vessapaperirullakakun sokerimassalla, joten sen alle vatkasin voikreemin. Tässä taas kerran voita kuohkeuttaessani ajattelin, että on mulla kyllä ihan paras Braunin vatkain. Ja kestävä, sillä olen saanut sen anopilta lähes parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin tosin käytinkin sitä huomattavan harvoin, sillä mun leipomisinto (ja -taito) alkoi löytyä vasta myöhemmin. Muistan vieläkin, kun joskus iät ajat sitten päätin leipoa pullaa ja yllättää mieheni näillä töistä tullessaan. Pullat muistaakseni näyttivät kyllä ihan kunnollisilta pullilta. Kuitenkin ne uunista otettuani muuttuivat hyvin nopeasti kivikoviksi – siis oikeasti niin koviksi, että niillä olis voinut naputella nauloja seinään. Muutamista sain kaivettua rutikuivat sisukset syötäväksi ja ajattelin, että ehkä tuo puolisokin niitä voi repiä syötäväkseen. Hän palasikin töistä ja yllätys yllätys: oli pyytänyt kaverin kahville! Ennen kuin ehdin piilottaa kivikovat leipomukseni, oli mies jo tarjonnut niitä kaverilleen. Tilanne, jossa olisin voinut vajota maan alle, varsinkin kun tapasin tämän kaverin ihan ensimmäistä kertaa.

– En muista, tuliko tämä tyyppi milloinkaan uudelleen meille kahvittelemaan, mutta pullaa en edelleenkään ole opetellut kunnolla leipomaan.

Kunnolla vatkattu voikreemi on kuohkeaa ja levittyy pehmeästi.

Sokerimassasta otin muotilla kirjaimet jo muutamaa päivää aikaisemmin, niin ne ehtivät kuivahtaa ja kovettua kestäviksi. Jätin ne ihan huoneen lämpöön leivinpaperin päälle pariksi päiväksi. Liimasin kirjaimet paikoilleen elintarvikeliimalla.

Sokerimassa oli todella pehmeää ja kaulitsin siitä aika ohutta. Asetellessani sokerimassaa vessapaperirullaksi, se vähän kuin itsestään asettui paikoilleen. Kuvioin rullaan vielä vessapaperin katkaisukohdat. Enää muffinsin valmistus, jonka pohja oli samaista kääretorttua kuin itse vessapaperirullakakku ja pursotus tehty voikreemistä, johon lisätty suklaata. Loppusilauksena suklaarusinat vielä tarjottimelle. Oli kyllä hauska projekti tämäkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *