”Same same but different”

”Same same but different”

Toivomuksena oli kolme tavallista, mutta erinäköistä kakkua. Sain vapaat kädet toteuttaa kakut. Kesän marjakausi oli juuri parhaimmillaan, joten luonnollinen valinta oli käyttää kakuissa tuoreita suomalaisia marjoja. Värimaailma löytyi siis myös marjoista. Halusin kokeilla myös erityylistä kakkua kuin olen ennen tehnyt ja kolmas kakku saikin keltaisen sävyn hedelmistä.

Tein kakkuihin kuuden munan pohjat ja täytin kerma-vaniljatuorejuustomoussella. Marjakakuissa välissä vadelma- ja mansikkahilloa, kostutus mustikka-vadelma-mehulla. Hedelmäisemmässä kakussa omenahilloa täytteenä ja kostutus hedelmäisellä mehulla. Täytin kakut jälleen edellisenä iltana, jolloin täytteet asettuivat yön yli ja samalla kakuista jämäköityi paremmin kuljetusta kestäviä.

Päällystin kakut seuraavana päivänä, vaikka tämänkin olisi hyvin voinut tehdä jo edellisenä iltana. Kuorrutuksessa omaan tuttuun tapaani kermavaahtoa ja tuorejuustoa. Massaa tukevoitin tomusokerilla. Värjäsin massan Dr Oetkerin geeliväreillä. Punaisella geelivärillä tuloksena vaaleanpunaista ja kuvien mukaista sinistä sain aikaan yhdistämällä violettia geeliväriä ja sinistä elintarvikeväriä. Ihan vain reippaasti kokeilemalla sekoittelin, kunnes väri miellytti. Kermaseos on hieman kellertävää, joten violetilla taitoin keltaisuutta sinisempään. – Pakko paljastaa, että kyseistä sinisen sävyä en ole tämän jälkeen onnistunut saamaan kertaakaan.

Tein valmiista Dr Oetkerin seoksesta myös marenkeja. Lisäsin mustiin marenkeihin salmiakkiuutetta sekä muihin vaniljan makua. Värjäsin ne geeliväreillä. Pursotusta en ole juurikaan harjoitellut, mutta nämä saivat kelvata. Uunissa marengit näyttivät kauniin kiiltäviltä, mutta lopputulos oli matta. Marengit olivat mukavan pehmeitä sisältä vielä muutamia päiviä valmistuksen jälkeenkin.

Olen ihastunut viikunaan ja kumkvattiin koristeina. Molemmat sopivat mielestäni niin makeisiin kuin suolaisiinkin leivonnaisiin. Mulla on tapana hamstrata kaikkea näkemääni koristeluihin, koska on niin mahdottoman vaikeaa päättää, mitä kaikkea käyttäisin. Yleensä kakkujen koristelut muotoutuvat vasta siinä hetkessä, kun niitä alan koristella. Hieman tietysti hahmottelen lopputulosta ajatuksissani etukäteen. Usein siis kakun valmistuessa huomaan ajattelevani, että ”katos vaan, siitä tuli tällainen” – hauskaa yllättää näissä hommissa itsensäkin 🙂

Ilman strösseleitä…
… ja omaan silmään paremman näköinen strösseleillä 🙂

Tässä kakkuharrastelussa kaikista hauskinta on se, että vain mielikuvitus on rajana. Itselleni tuottaa hankaluuksia välillä (aina) päättää, kumman valitsee edes kahdesta vaihtoehdosta. Onkin helpottavaa tajuta, ettei tarvitse valita – vaan kakun päälle voi laittaa ne molemmat vaihtoehdot. Alla vielä kuvia näistä kakuista, jotka siis ovat tavallaan keskenään samanlaisia, mutta silti niin erilaisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *