Suklaata ja kindermunia

Suklaata ja kindermunia

Silloin, kun suklaa on se juttu – tee kinderkakku. Tämän kakun tein jo huhtikuussa siskontytölle Iinalle. Esittelen sen täällä vasta nyt, koska aina ei vaan ehdi 🙂

Ihan taas itseä kakun makeus hirvitti, kun tätä suklaakakkua leivoin. Aloitin mehevällä suklaapohjalla ja pelkkää suklaata oli oikeastaan loputkin kakusta. Tykkään muutenkin vain leipoa näitä makeita kakkuja, onneksi joku muu hoitaa niiden syömisen.

Suurta kakkua varten tein kaksi kahdeksan munan pohjaa.

Kakkujen leivontaa on kiva harrastella, sillä saan käyttää siinä niitä vähäisiä minulle suotuja taiteellisuuden ja luovuuden lahjoja. Mielikuvitus onneksi usein kompensoi puutteita muissa taidoissa 🙂

Teen mielellään reilun kokoisia kakkuja ja pyrin valitsemaan laadukkaita raaka-aineita. Ehdoton juttu on käyttää aina aitoa voita ja kakun väliin valitsen mielellään tietenkin kotimaisen hillon, mahdollisimman marjaisan. Aina ei jaksa tehdä kaikkea kuitenkaan alusta loppuun itse, joten aika toimiva tuote on esimerkiksi Dr Oetkerin suklaamoussejauhe, josta saa parissa minuutissa jämäkän ja riittoisan täytteen. Pääasia on kuitenkin, että kakuista tulee hyvän makuisia, joten maun kustannuksella en vedä mutkia suoriksi.

Suklaa kannattaa sulattaa kerman joukkoon matalassa lämmössä sekoitellen.
Täydellisesti sulanut suklaa ja kermaakin oikea määrä.
Tästä sitten valuttelemaan lusikan avulla kakun päälle.

Kinderkakun väliin levitin hilloa ja banaanin siivuja. Banaani mehevöittää kakun makua ja koostumusta, mutta tuo samalla kyllä lisää makeuttakin. Levitin väliin myös valkosuklaamoussen, jonka sekoittelin kermavaahdosta ja valkosuklaasta. Valkosuklaa jämähtää yleensä hyvin eikä siitä tehty mousse tarvitse muita aineksia sitä jämäköittämään. Suosittelen lisäämään kunnon tirauksen sitruunamehua, jolla voi edes toivoa pientä raikkautta muuten makeaan kakkuun.

En päällystänyt kakkua enää erikseen millään kreemillä, sen verran tuhti paketti tästä tuli jo muutenkin. Sulatin maitosuklaalevyn ja kinderpatukoita kermassa. Valutin suklaan suoraan kakun päälle ja kakun sivut saivat jäädä tarjoituksella epätasaisiksi. Levitin ensin leivinpaperin suikaleet kakkulautasen reunoille ja ujutin niitä vähän matkaa myös kakkupohjan alle, ettei sula suklaa leviä pitkin pöytää. Melkoiseksi suttaamiseksi mun suklaan levitys kuitenkin aina menee, kuten tälläkin kerralla… Jos vain malttaisin odotella sulatetun suklaan jäähtymistä hetken, se jämähtäisi kakun pintaan paremmin.

Koristelussa pidin tietysti mielessä, että mitä enemmän, sen parempi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *